Uusilta sivuilla sinun on helpompi löytää etsimäsi resepti sivun ylälaidassa olevien hakupalkkien avulla. Sivuilta löytyvät samat ohjeet ja jutut kuin täältäkin – sekä paljon uutta.
RuokaLoisto
Erilainen rikkaus siivittää vaalikampanjaa
Olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta, mutta en politiikasta.
Media on muodostanut siitä kuvan, jossa aikuiset ”besserwisserit” leikkivät ja
kinaavat politiikan pelikentällä. ”…eiku se teki sitä, en minä..”, ”…nyt on
vääristelty puheita…”, ”…jos olisi ollut, niin sitten olisin tehnyt…”, ”…pilkun
paikka on tässä, ei siinä!” Ketä kiinnostaa? Kuka jaksaa? – en minä ainakaan.
Jos olen kuitenkin viitsinyt ja ehtinyt raahautua äänestyskoppiin, olen
äänestänyt aina Vihreitä. Olen toivonut, että ääneni vahvistaisi
ympäristöarvojen asemaa ja niiden toteutumista Suomessa.
Kun ystäväni pyysi minua mukaan vaalitukiryhmään, ajattelin ensin, että
eipä voisi vääremmältä ihmiseltä kysyä. Rikun tavatessani aloin kuitenkin
hitaasti lämmetä ajatukselle. Ymmärsin myös, että ympäristöarvoja voi tukea
myös muiden puolueiden kuin Vihreiden sisällä.
Riku Eskelisen vaalikampanja on toteutettu rikulaisia arvoja
kunnioittaen. Kampanjaa ei ole tehty suurella rahalla mainostoimistojen
sparraamana, vaan erilainen rikkaus on siivittänyt kampanjaa eteenpäin. Eri
lähtökohdista mukaan tulleet tukitiimin talkootyöntekijät ovat rikastuttaneet
kampanjaa ideoillaan, ajatuksillaan ja taidoillaan sekä lahjoittaneet ei rahaa,
vaan kallista aikaansa tukeakseen Rikun pyrkimystä eduskuntaan. Jokainen on
tehnyt työnsä omien voimavarojensa, kykyjensä ja lahjojensa mukaan.
Rahaa on hankittu mm. myymällä tavaraa kirpputorilla sekä sähköä
polkuhintaan. Kun muut vaaliehdokkaat jakavat karkkeja ja mainoslehtisiä, Riku
jakaa auringonkeltaisia tulppaaneja ja biopusseja. Suuremmat vaalitaulut
kierrätetään vaalien jälkeen polttopuiksi, jotta kampanja olisi täysin roskaton.
Erilaisuuden ja innovatiivisuuden arvostaminen on näkynyt myös
vaalitukiryhmän vapaahenkisissä kokouksissa. Muun keskustelun lomassa ideoita
on sinkoillut sinne ja tänne ja niitä on yhdessä jalostettu pilke silmäkulmassa
eteenpäin. Jokainen on saanut avoimesti toteuttaa ideoitaan ja ajatuksiaan kampanjan
hyväksi.
Naurua, avoimuutta, kannustusta, innostuneisuutta ja rohkeutta. Väliin
jopa pientä hulluutta.
Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat sekä energiaremontti ovat Rikun
erikoisalaa, mutta Suomella on myös monenlaisia muita omia ongelmia. Talous on
kääntynyt pahasti laskuu. YT-neuvottelut kiusaavat joka sektoria ja työttömyys
on nousussa. Tasa-arvoiseen terveydenhuoltoon tähtäävä sote-malli ei löydä
vuosienkaan väännön jälkeen ratkaisua ja samaan aikaan tuhannet sairaat ja
vanhukset kärsivät huonosta ja puutteellisesta terveydenhoidosta. Aktiiviset
itsensä työllistäjät eli yrittäjät ajetaan nurkkaan liiallisen byrokratian ja
monimutkaisen verotuksen vuoksi. Naapurimme Venäjä pelottelee puheillaan ja
kiusaa ilmatilassa. Lisäksi on mm. verotus sekä lapsiperheiden,
maahanmuuttajien, syrjäytyneiden, pienituloisten ja vanhusten asema.
Hyvinvointivaltiomme ei voi hyvin.
Ensi kertaa en äänestä puoluetta vaan ehdokasta, jonka ajatus- ja arvomaailmaa
tunnen ja jonka pyrkimyksiin luotan täysin. Uskon, että rikulaisilla eväillä ja
asenteilla on mahdollista luoda yhteistyöhenkeä, jolla saadaan myös Suomen
asiat kuntoon. Arvostamalla ja tukemalla erilaisuutta sekä antamalla tilaa
luovuudelle Suomi voi saada samaa innostuneisuutta ja taistelutahtoa, millä
vaalitukiryhmä on vienyt kampanjaa eteenpäin.
Suomalaiset tarvitsevat uutta hyvinvointia sekä uskoa omien ideoidensa
mahdollisuuksiin. Eduskunta tarvitsee rauhanrakentajan luomaan järjestystä maailmaan
ja politiikan pelikentälle. Rikun sanoin
sanottuna: avoin ja rohkea yhteiskunta menestyy.
Sunnuntaina jännäämme yhdessä, kuinka pitkälle talkootyömme kantoi. Oli
vaalitulos mikä hyvänsä, lukuisten tuntemattomien ihmisten yhteydenotot ovat
osoittaneet, että vaalikampanja on jo nyt ollut menestys.
Kampanjamme on todistanut, että vähemmän on enemmän, erilaisuus on
rikkautta, yritteliäisyys ja rohkeus vie eteenpäin ja yhdessä tekeminen
synnyttää suuria ajatuksia ja suuria tekoja.
Äärettömän kaunis, terve ja sairas maailma
Olemme terveempiä kuin koskaan aikaisemmin. Erilaisten ruokavalioiden
ja lisäravinteiden avulla voimme tavoitella jopa täydellistä
terveellistyyttä ja energisyyttä. Jokaisen on mahdollista saavuttaa
mainosten täydellinen"minä" jos syö "sitä, tätä ja tuota" riittävästi,
säännöllisesti, kohtuullisesti, monipuolisesti ja ohjeiden mukaan. Apuun
on tullut superfoodit Intiasta, Kiinasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta.
Olemme myös sairaampia kuin koskaan aikaisemmin. Lääkäreillä on niin paljon tietoa, että pienikin vaiva on mahdollista diagnosoida sairaudeksi. Sairaus on helppo parantaa lääkkeillä. Lääkkeet puolestaan voivat tehdä meidät entistä sairaammiksi sivuvakutustensa vuoksi.
Joidenkin mukaan jokainen ihminen voi sairastaa kuusi syöpää elämänsä aikana. Tähän ikään mennessä olen siis mahdollisesti sairastanut jo kolme syöpää. Olen iloinen, että en ole ollut tietoinen yhdestäkään niistä! Olen myös iloinen, että en tiedä geeniperintäni altistavista sairauksista. Sen jälkeen kuvittelisin jokaisen kolotuksen olevan enne vääjäämättömästä pahasta ja lopusta.
Mainostajien tavoite on saada ihmiset ostamaan tiettyjä tuotteita, mutta tämä on mielestäni vain toissijainen vaikutus ihmisen mieleen. Joka puolella vellovat mainokset muovaavat maailmankuvaamme ennen kaikkea ääri-ilmiöiden maailmaksi. Terveempi, kauniimpi, energisempi, vähärasvaisempi, kuitu-, proteiini-, vitamiinipitoisempi. Pelkällä olemisella ei ole enää arvoa – se ei enää riitä.
Lopulta ihmisellä on alitajunnassaan tarve olle "jotain", "enemmän kuin muut", "vähemmän kuin muut", "erilainen". Tavallinenkaan ei ole enää tavallinen vaan "se tavallinen". Täytyy olla iloisempi, positiivisempi, taitavampi, osaavampi, älykkäämpi ja kauniimpi. Jos et koe olevasi mikään näistä edellisistä, olet alakuloisempi, negatiivisempi, rujompi, kömpelömpi, tyhmempi ja rumempi. Ja jos koet olevasi jotain jälkimmäisestä listasta, on helppo mennä lääkäriin ja etsiä ongelmalle diagnoosi, sairaus. Sairauteen löytyy lääkkeet tai oikea dieetti, joka auttaa. Sen jälkeen voi olla hyväksyttävästi "se erilainen" tai "jotain".
Milloin tavallisista elämään liittyvistä ilmiöistä alettiin tekemään suuremman luokan ongelmia, joihin täytyy löytää diagnoosi, hoitokeino ja lääkitys? Milloin ihminen lakkasi olemasta riittävä, hyvine ja huonoine puolineen, taitoineen ja vikoineen. Milloin ruoka lakkasi olemasta vain ruokaa hyvine ja huonoine makuineen ja erilaisine raaka-aineineen? Milloin unohdimme, että tärkeintä elämässä on elää ja nauttia tässä hetkessä, selviytyä hetken haasteista ja haaveilla tulevista.
Milloin unohdimme, että tavallisuus on itseasiassa erilaisuutta ja erilaisuus erittäin tavallista! Milloin unohdimme nauttia päivistä, jolloin ei tapahtu mitään? Milloin unohdimme, että erilaiset tunteet ja tuntemukset, hyvät ja pahat päivät sekä kolotukset kuuluvat ihmisenä olemiseen. Ne eivät tee sinusta sairasta. Syöpä ei välttämättä tee sinusta sairasta, varsinkaan jos et tiedä, että sinulla on syöpä. Et tule myöskään sairaaksi, jos et syö atsteekkien siemeniä päivittäin.
Loppuiko tämä kaikki sillä hetkellä, kun elämämme ei ollutkaan enää pelkkää selvitymistä ja perustarpeiden (ruoan ja juoman löytäminen sekä lämpimänä ja hengissä pysyminen) täyttämistä. Sillä hetkellä kun meille annettiin mahdollisuus henkiseen kasvuus – johon emme kuitenkaan olleet henkisesti valmiita.
Selvitymisvietti vie meitä edelleen voimkkaasti ettenpäin. Kun todellisia selviytymisen kannalta mekittäviä ongelmia ei ole, kehitämme niitä. Teemme itsestämme terveempiä tai sairaampia kuin koskaan ennen.
Olemme myös sairaampia kuin koskaan aikaisemmin. Lääkäreillä on niin paljon tietoa, että pienikin vaiva on mahdollista diagnosoida sairaudeksi. Sairaus on helppo parantaa lääkkeillä. Lääkkeet puolestaan voivat tehdä meidät entistä sairaammiksi sivuvakutustensa vuoksi.
Joidenkin mukaan jokainen ihminen voi sairastaa kuusi syöpää elämänsä aikana. Tähän ikään mennessä olen siis mahdollisesti sairastanut jo kolme syöpää. Olen iloinen, että en ole ollut tietoinen yhdestäkään niistä! Olen myös iloinen, että en tiedä geeniperintäni altistavista sairauksista. Sen jälkeen kuvittelisin jokaisen kolotuksen olevan enne vääjäämättömästä pahasta ja lopusta.
Mainostajien tavoite on saada ihmiset ostamaan tiettyjä tuotteita, mutta tämä on mielestäni vain toissijainen vaikutus ihmisen mieleen. Joka puolella vellovat mainokset muovaavat maailmankuvaamme ennen kaikkea ääri-ilmiöiden maailmaksi. Terveempi, kauniimpi, energisempi, vähärasvaisempi, kuitu-, proteiini-, vitamiinipitoisempi. Pelkällä olemisella ei ole enää arvoa – se ei enää riitä.
Lopulta ihmisellä on alitajunnassaan tarve olle "jotain", "enemmän kuin muut", "vähemmän kuin muut", "erilainen". Tavallinenkaan ei ole enää tavallinen vaan "se tavallinen". Täytyy olla iloisempi, positiivisempi, taitavampi, osaavampi, älykkäämpi ja kauniimpi. Jos et koe olevasi mikään näistä edellisistä, olet alakuloisempi, negatiivisempi, rujompi, kömpelömpi, tyhmempi ja rumempi. Ja jos koet olevasi jotain jälkimmäisestä listasta, on helppo mennä lääkäriin ja etsiä ongelmalle diagnoosi, sairaus. Sairauteen löytyy lääkkeet tai oikea dieetti, joka auttaa. Sen jälkeen voi olla hyväksyttävästi "se erilainen" tai "jotain".
Milloin tavallisista elämään liittyvistä ilmiöistä alettiin tekemään suuremman luokan ongelmia, joihin täytyy löytää diagnoosi, hoitokeino ja lääkitys? Milloin ihminen lakkasi olemasta riittävä, hyvine ja huonoine puolineen, taitoineen ja vikoineen. Milloin ruoka lakkasi olemasta vain ruokaa hyvine ja huonoine makuineen ja erilaisine raaka-aineineen? Milloin unohdimme, että tärkeintä elämässä on elää ja nauttia tässä hetkessä, selviytyä hetken haasteista ja haaveilla tulevista.
Milloin unohdimme, että tavallisuus on itseasiassa erilaisuutta ja erilaisuus erittäin tavallista! Milloin unohdimme nauttia päivistä, jolloin ei tapahtu mitään? Milloin unohdimme, että erilaiset tunteet ja tuntemukset, hyvät ja pahat päivät sekä kolotukset kuuluvat ihmisenä olemiseen. Ne eivät tee sinusta sairasta. Syöpä ei välttämättä tee sinusta sairasta, varsinkaan jos et tiedä, että sinulla on syöpä. Et tule myöskään sairaaksi, jos et syö atsteekkien siemeniä päivittäin.
Loppuiko tämä kaikki sillä hetkellä, kun elämämme ei ollutkaan enää pelkkää selvitymistä ja perustarpeiden (ruoan ja juoman löytäminen sekä lämpimänä ja hengissä pysyminen) täyttämistä. Sillä hetkellä kun meille annettiin mahdollisuus henkiseen kasvuus – johon emme kuitenkaan olleet henkisesti valmiita.
Selvitymisvietti vie meitä edelleen voimkkaasti ettenpäin. Kun todellisia selviytymisen kannalta mekittäviä ongelmia ei ole, kehitämme niitä. Teemme itsestämme terveempiä tai sairaampia kuin koskaan ennen.
Mausteinen chirozo-avokado-perunasalaatti
Espanjalainen savustettu ja mausteinen chorizo-makkara sopii hyvin perunasalaatin kylkeen. Chorizoa on mahdollista löytää myös soijaversiona kasvissyöjille. Kasvismakkara on yllättävän lihaisan oloinen ja hyvän makuinen. Chorizoa on hyvä hieman lämmittää ja lisätä vasta valmiin viileän salaatin päälle.
Mausta perunasalaatti chorizon päämausteiden mukaisesti valkosipulilla, chilillä ja paprikalla, niin salaatissa on sopivasti potkua. Avokadosta salaatti saa pehmeyttä sekä terveellisiä kasvisrasvoja.
Kesää ja grillikautta odotellessa...
Chorizo-avokado-perunasalaatti (4 annosta)
4 keitettyä perunaa
2 pientä avokadoa (tai 1 iso)
6 kirsikkatomaattia
1 punasipuli
1 punainen paprika
jääsalaattia
2 valkosipulinkynttä
tuoretta chiliä tai cayennepippurijauhetta
chilijauhetta
mustapippuria
suolaa
rypsi- tai oliiviöljyä
tuoretta persiljaa
chorizomakkaraa tai soijachorizomakkaraa
Pilko kasvikset saman kokoisiksi paloiksi ja sekoita ainekset sekaisin. Revi joukkoon jääsalaatti.
Paina valkosipulinkynnet veitsen alla ja kuutioi/silppua ihan pieniksi paloiksi. Jos käytät tuoretta chiliä, tee samoin sille (poista ensin siemenet). Sekoita joukkoon mausteet ja öljy.
Tarjoile lämmitetyn chorizomakkaran kanssa. Koristele tuoreella silputulla persiljalla.
Hamppupestopasta
Hamppu on todellista superfoodia! Se sisältää runsaasti terveellistä proteiinia ja monityydyttymättömiä rasvahappoja.
Pestopastan voi valmistaa pinjansiementen tai cashewpähkinöiden sijasta myös hampunsiemenistä. Myös oliiviöljyn voi korvata ravitsevammalla hamppuöljyllä. Hamppuöljyä ei ikävä kyllä voi käyttää paistamiseen, sillä terveelliset monityytyttymärrömät rasvahapot muuntuvat korkeassa kuumuudessa epäterveellisiksi tran-rasvoiksi.
Aikaa tämän ruoan valmistamiseen menee vain sen verran mitä kuluu pastan kypsymiseen – nopeimmillaan siis alle 10 minuuttia. Voiko kokkaaminen olla enää helpompaa ja nopeampaa!!
Voit nauttia pastan sellaisenaan tai tarjota esimerkiksi uunissa kuivattujen, yrteillä maustettujen minitomaattien kanssa. Enjoy!
Innoituksen tähän reseptiin löysin "Kasviproteiinista voimaa" – resptivihkosta, josta löytyy myös muita herkullisia hamppureseptejä. Hampputuotteita voi kysyä mm. Good Supply – ja Good Hamppu – sivuilta.
Hamppupestopasta (4 annosta)
1 dl kuorittuja hampunsiemeniä
1 dl hamppuöljyä tai oliiviöljyä
0,5 dl rypsiöljyä tai oliiviöjyä
0,5 nippua tuoretta basilikaa
0,5 nippua tuoretta persiljaa
suolaa
mustapippuria
1-2 dl parmesan, pecorino tai gran castelli juustoraastetta
Sekoita tehosekoittimella tai sauvasekoittimella hampunsiemenet, öljy, tuoreet yrtit ja mausteet tasaiseksi massaksi. Voit välillä helpottaa sekoittumista lusikalla.
Sekoita pesto pastan joukkoon. Sekoita mukaan myös juustoraaste.
Kuivatut minitomaatit
kirsikkatomaatteja tai luumutomaatteja
rypsiöljyä tai oliiviöljyä
kuivattuja yrttejä
suolaa
mustapippuria
Puolita tomaatit ja asettele tasaisesti leivinpaperin päälle. Ripottele päälle öljy, yrttimurska ja mustapippuri.
Paista tomaatteja 200 °C:ssa noin 20 min. Kääntele välillä. Lisää suola vasta valmiiden tomaattien päälle.
Pestopastan voi valmistaa pinjansiementen tai cashewpähkinöiden sijasta myös hampunsiemenistä. Myös oliiviöljyn voi korvata ravitsevammalla hamppuöljyllä. Hamppuöljyä ei ikävä kyllä voi käyttää paistamiseen, sillä terveelliset monityytyttymärrömät rasvahapot muuntuvat korkeassa kuumuudessa epäterveellisiksi tran-rasvoiksi.
Aikaa tämän ruoan valmistamiseen menee vain sen verran mitä kuluu pastan kypsymiseen – nopeimmillaan siis alle 10 minuuttia. Voiko kokkaaminen olla enää helpompaa ja nopeampaa!!
Voit nauttia pastan sellaisenaan tai tarjota esimerkiksi uunissa kuivattujen, yrteillä maustettujen minitomaattien kanssa. Enjoy!
Innoituksen tähän reseptiin löysin "Kasviproteiinista voimaa" – resptivihkosta, josta löytyy myös muita herkullisia hamppureseptejä. Hampputuotteita voi kysyä mm. Good Supply – ja Good Hamppu – sivuilta.
Hamppupestopasta (4 annosta)
1 dl kuorittuja hampunsiemeniä
1 dl hamppuöljyä tai oliiviöljyä
0,5 dl rypsiöljyä tai oliiviöjyä
0,5 nippua tuoretta basilikaa
0,5 nippua tuoretta persiljaa
suolaa
mustapippuria
1-2 dl parmesan, pecorino tai gran castelli juustoraastetta
Sekoita tehosekoittimella tai sauvasekoittimella hampunsiemenet, öljy, tuoreet yrtit ja mausteet tasaiseksi massaksi. Voit välillä helpottaa sekoittumista lusikalla.
Sekoita pesto pastan joukkoon. Sekoita mukaan myös juustoraaste.
Kuivatut minitomaatit
kirsikkatomaatteja tai luumutomaatteja
rypsiöljyä tai oliiviöljyä
kuivattuja yrttejä
suolaa
mustapippuria
Puolita tomaatit ja asettele tasaisesti leivinpaperin päälle. Ripottele päälle öljy, yrttimurska ja mustapippuri.
Paista tomaatteja 200 °C:ssa noin 20 min. Kääntele välillä. Lisää suola vasta valmiiden tomaattien päälle.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)